Velan vanhentuminen

Velka vanhenee yleisesti kolmessa tai viidessä vuodessa. Keskimäärin vanhentumisaika on kolme vuotta lainan tai muun velan erääntymisestä. Jos velkoja on hakenut velasta maksutuomion voidakseen periä lainaa ulosoton kautta, pitenee vanhentumisaika viiteen vuoteen tai jopa pidemmäksi. Velan vanhentumisajat koskee kaikkia velkoja, kuten esimerkiksi kulutusluottoja, autolainaa, opintolainaa ja vuokran maksuja. Velan vanhentumisen odottaminen ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu velkakierteen katkaisemiseen, koska maksamattomat velat tuovat monia muita ongelmia tullessaan. 

Velan vanhentuminen – Velkoja voi hakea velan vanhentumisajalle jatkoa

Vanhentumisaika on kolme tai viisi vuotta, mutta velkoja voi hakea maksutuomiolle pidennystä. Tällöin velkoja voi vielä viiden vuoden jälkeenkin jatkaa velan perimistä velalliselta.

Keinot velkojen hoitamiseen ovat tyypillisesti, että velallinen maksaa velan sopimuksen mukaisesti tai ulosoton kautta. Ellei velan maksaminen onnistu aikaisemmilla ehdoilla voidaan laatia uusi maksusopimus, joka antaa velalliselle paremmat mahdollisuudet maksun hoitamiseen.

Uusista velkajärjestelyistä tulee sopiva lainanmyöntäjän tai laskuttajan kanssa. Ellei sopuun päästä etenee asia yleensä käräjäoikeuteen.

Velan vanhentuminen – Velalliselle varattomuuseste – ja maksuhäiriömerkintä

Velka voi vanheta, kun velkojalle on tullut ulosoton kautta varattomuuseste. Tämän lisäksi velallinen saa myös merkinnän luottotietoihin, joka on voimassa yleisesti 3 – 5 vuotta. Sinä aikana, kun luottotiedoissa on merkintä, ei henkilölle voida myöntää lainaa. Merkintä luottotiedoissa myös hankaloittaa muuta elämää, kun vakuutuksien tai vuokra-asunnon saamista.

Velkakierteen katkaiseminen

Laskut ja lainat kannattaa aina hoitaa ajallaan. Tämä on ihannetilanne, mutta elämässä voi tapahtua asioita, joihin ei ole osannut varautua aikaisemmin. Maksukeinoja kannattaa alkaa miettimään jo heti siinä vaiheessa, kun huomaa ettei velkojen ja laskujen maksaminen onnistu ajallaan.

Jos sinulla on lainaa kaksi tai useampi kannattaa lainoille hakea järjestelylainaa. Tällöin lainat yhdistetään yhdeksi lainaksi ja uudella yhdistelylainalla voit maksaa kaikki aikaisemmat velat pois. Järjestelylainaa myöntävät useat rahoitusyhtiöt ja pankit. Lainojen yhdistämiseen tarkoitettua lainaa voit hakea palvelumme kautta täyttämällä lainahakemuksen.

Osa velkojen uudelleenjärjestelyä on selvittää, onko laskujen maksamiseen mahdollista saada toisenlaista maksusuunnitelmaa. Yhdessä laskuttajan kanssa sovitaan esimerkiksi maksuerien määrien lisäämisestä, jolloin kuukausierä pienenee. Tarvittaessa lainanmyöntäjän kanssa voidaan sopia maksu- tai lyhennysvapaasta tietyksi aikaa, jos sillä tavoin velallisen maksukykyä voidaan helpottaa.

Maksa alkuun sellaiset laskut, jotka ovat välttämättömät, kuten asumisen menot, vuokra, vakuutukset, sähkö, ruoka, puhelin- ja nettiliittymä. Suunnittele myös muu talous parempaan kuntoon miettimällä, mistä voit karsia jatkossa kuluja. Harkitse tarvittaessa omaisuuden myymistä (auto, mökki, metsäpalsta). Tämä on monessa mielessä edullisin tapa maksujen ja lainojen hoitamiseen.

Ulosotto voi olla joskus ainoa keino velkaongelmien ratkaisuun. Ulosotto yksinkertaisesti katkaisee velkakierteen, koska henkilö jolla on perintävelkaa tai merkintä luottotiedoissa ei voi saada uutta lainaa.

Ulosottoon velkoja maksetaan velallisen nettotulojen perusteella. Tämän lisäksi velallinen voi hakea olemassa olevilleen lainoille järjestelylainaa Takuusäätiön kautta tai yksityishenkilön velkajärjestelyllä, vaikka tiedoissa olisi maksuhäiriömerkintä.

Velkaantumiseen johtavat syyt

Lainan maksaminen ei ole läheskään kaikille velalliselle ongelma. Lainaa voi hyvin olla eikä sen takaisinmaksamisen kanssa joudu koskaan ongelmiin.

Ongelmia lainan tai muiden laskujen maksamisen kanssa tulee tyypillisesti silloin, kun lainaa on tullut otettua omaan maksukykyyn nähden liikaa tai palkkatuloissa tulee merkittävä lasku.

Osaan syistä velallinen voi itse vaikuttaa, mutta ei kaikkiin.

Velkaongelmat voivat syntyä äkillisen sairastumisen tai tapaturman seurauksena, avioeron jälkeen tai huolimattoman rahankäytön vuoksi.

Maksettavat lainat voivat olla kulutusluottoja, pikavippejä, osamaksuja, luottokorttivelkaa, autolainaa, pankkilainaa tai opintolainaa.

Ongelmat kasaantuvat usein pidemmällä aikavälillä ja valitettavan usein asianosainen peittelee tilannettaan liian pitkään.

Velkojen ja laskujen kasaantuessa olisikin syytä toimia ripeästi ottamalla yhteyttä velkojiin, Takuusäätiöön tai laskuttajiin asian korjaamiseksi.

Välittömästi toimimalla asioihin löytyy usein ratkaisuja eikä niistä parhain ole koskaan, että odottaa velan vanhentumista.

On myös tärkeää pohtia, koska lainaa ottaa. Aina ei kannata ottaa lainaa heti, vaan kannattaa pohtia, onko lainalle tarvetta juuri nyt ja kuinka paljon lainaa kannattaa ottaa.

Mitä on Valtion velka?

Valtion velalla tarkoitetaan lainaa, jonka Suomen valtio on ottanut kotimaasta tai ulkomailta. Perustuslain mukaisesti valtio voi ottaa lainaa, jos eduskunta sen hyväksyy.

Valtion velka poikkeaa yksityishenkilön ottamasta velasta ja sen vanhenemiseen pätee eri lait. Suomen valtio on toiminnassa vaikka päättäjät ja hallitus vaihtuvat, joten valtion toiminta ei pääty periaatteessa milloinkaan. Tästä syystä velan takaisinmaksuajat ovat pitkiä. Valtionlainaa ei siis periaatteessa tarvitse koskaan kokonaan maksaa takaisin.

Viimeisten vuosien aikana Suomen valtio on velkaantunut ennätystahtiin, mikä ei ole pidemmällä aikavälillä taloudelle hyvä ratkaisu. Elokuussa 2021 Suomen valtion velka oli 129,8 mrd € ja ja vuoden 2021 aikana valtionvelka kasvoi 3 539 miljoonalla eurolla.

Valtionkonttorista Anu Sammallalahti kirjoittaa, että velka kasvaa, mutta budjetin mukainen reilu 10 miljardin euron lisäys on hyvin hallittavissa olemassa olevien varainhankinnan välinein. Tämä tukee hinnoittelua velkamarkkinoilla, kun strategiassa säilyy ennustettavuus, vaikka yksittäisten instrumenttien liikkeeseenlaskumäärät kasvavatkin. Sijoittajien ja luottoluokittajien näkökulmasta useamman vuoden yli ulottuva selkeä näkymä velkapapereiden tarjonnasta tukee vakautta ja johdonmukaisuutta. Yleisesti alhaista korkotasoa tukee myös euroalueella harjoitettava rahapolitiikka, jossa keskuspankkijärjestelmä ostaa valtioiden velkapapereita merkittäviä määriä hilliten näin velanhoidon kustannusten nousua lainanottajien näkökulmasta.