Kulutusluottojen korkokatto – Lainaa maltillisella korolla
Hakemuksen käsittelee yhteistyökumppanimme:
Vertaa lainoja 25 eri pankilta
Vertaa lainoja nopeasti
Vertaa lainoja 70 000€ asti
Kotimainen palvelu
Kotimainen & Luotettava
VertaaLainaa.fi on 100% kotimainen palvelu joka on kilpailuttanut lainoja vuodesta 2015 alkaen.
Maksuton ja ei-sitova
Kaikki palvelumme lainatarjoukset ovat ei-sitovia ja täysin maksuttomia.
Kattava kilpailutus
Kauttamme tavoitat yhdellä maksuttomalla hakemuksella yli 25 eri pankkia.
VertaaLainaa.fi – Tietoa palvelusta:
VertaaLainaa.fi on kotimainen lainojen kilpailuttamiseen erikoistunut palvelu.
Palvelustamme voit pyytää lainatarjoukset sitoutumatta mihinkään. Jos et ole tyytyväinen saamiisi lainatarjouksiin, voit yksinkertaisesti hylätä ne.
Olemme toimineet Suomen lainamarkkinoilla jo yli 10 vuotta!
Jos sinulla on kysyttävää palvelustamme, saat yhteyden asiakaspalveluumme sähköpostitse: [email protected]
Tervetuloa asiakkaaksemme!
Suomessa on voimassa kulutusluottojen korkokatto, jonka tarkoituksena on suojella kuluttajia kohtuuttoman korkeilta lainakoroilta. Lain mukaan kulutusluoton nimelliskorko saa olla enintään 15 prosenttia lisättynä viitekorolla, joka on tyypillisesti kolmen kuukauden euribor. Kuitenkin korko ei saa kokonaisuudessaan ylittää 20 prosentin rajaa – vaikka viitekorko nousisi.
Kuluttajaluottojen korkokatto oli aikaisemmin heikosti säädelty
Kulutusluottojen korkokatto on muuttunut moneen eri otteeseen viime vuosien aikana.
Kun vakuudettomien lainojen hakeminen netin kautta tuli mahdolliseksi vuonna 2005, ei suomessa ollut mitään lainsäädäntöä, joka olisi rajoittanut niiden kuluja tai korkoja. Tämän seurauksena netin lainamarkkinat olivatkin todellinen ”villi länsi” ja lainatuotteiden hinnoittelu oli varsin erilaista, kuin mihin tänä päivänä on totuttu. Tuohon aikaan oli täysin normaalia että jo pelkkä lainahakemus oli maksullinen riippumatta siitä, myönnettiinkö lainaa vai ei.
Näiden ensimmäisten vuosien aikana huomattiin kuitenkin nopeasti, että vakuudettomien kulutusluottojen hinnoitteluun täytyy puuttua ja sen seurauksena on määrätty useita lakeja.
Ensimmäinen vakuudettomien kulutusluottojen korkokatto tuli voimaan vuonna 2009
Vuoden 2009 lokakuussa astui voimaan laki, jolla kiellettiin vakuudettomien lainojen antaminen yöllä.
Laissa määrättiin että lainoja sai maksaa asiakkaiden tileille vain kello 7.00 – 23.00 välisenä aikana.
Lainaa pystyi kyllä hakemaan myös yöllä, mutta myönnetyt lainat siirtyivät maksuun vasta aamulla kello 7.00.
Lain mukaan henkilö siis pystyi hakemaan lainaa heti lainahakemuksen avulla, mutta myönteinen laina voitiin maksaa tilille vasta aamulla.
Luotonantajarekisteri määrättiin pakolliseksi vuonna 2010
Vuonna 2010 kaikkien lainanmyöntäjien oli rekisteröidyttävä aluehallintorekisterin ylläpitämään luotonantajarekisteriin.
Vuonna 2010 määrättiin myös se, että lainanhakijan oli tunnistauduttava riittävän vahvasti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lainanhakijoiden täytyi tunnistautua omilla verkkopankkitunnuksillaan.
Kulutusluottojen korkokatto uusittiin uudella lailla vuonna 2019
Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2019 astui uusi ja merkittävästi tiukempi korkokatto.
Tällä kertaa korkokatto määrättiin koskemaan kaikkia vakuudettomia lainoja.
Tässä vuoden 2019 korkokatto lyhyesti:
- Vakuudettomien lainojen nimelliskorko saa olla korkeintaan 20 %.
- Lainan muut kulut saavat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa.
COVID-19 epidemian ajaksi määrättiin väliaikainen kulutusluottojen korkokatto
Vuoden 2020 heinäkuun ensimmäisenä päivänä astui voimaan tilapäinen laki, jolla puolitettiin 20 % korkokatto vain 10 % suuruiseksi. Samalla vakuudettomien kulutusluottojen suoramarkkinointi kiellettiin kokonaan.
Tämä lakimuutos ei kuitenkaan syystä tai toisesta koske ollenkaan hyödykesidonnaisia luottoja, kuten luottokortteja tai verkkokauppojen osamaksuja.
Tällä väliaikaisella lailla haluttiin varmistaa kuluttajien edullisen lainan saaminen myös pandemian aikana. Monet talouden asiantuntijoista antoi talousvaliokunnalle lausuntonsa, jonka mukaan tämä laki tulisi toimimaan täysin päinvastaisella tavalla. Tästä huolimatta laki hyväksyttiin ja nyt olemme saaneet todistaa sitä, kuinka suuri osa kuluttajista on nyt jäänyt kokonaan lainansaamisen ulkopuolelle.
Kulutusluottojen korkokatto määrättiin ensimmäisen kerran vuonna 2013
Vuonna 2013 suomessa määrättiin voimaan laki, jolla rajoitettiin vakuudettomien kulutusluottojen korkoja ja kuluja.
Tämä laki koski kuitenkin vain alle 2000 euron suuruisia pikavippejä, joten sitä suuremmat lainat voitiin edelleen hinnoitella täysin vapaasti. Lisäksi laissa määrättiin tiettyjä rajoituksia lainojen muihin kuluihin. Lain määritelmän mukaan henkilö pystyi hakemaan lainaa 2000 euroa, jossa sovellettiin lakia, suuremmissa lainoissa korko pystyi olemaan huomattavasti korkeampi.
Tässä vuoden 2013 korkokatto lyhyesti:
- Todellinen vuosikorko alle 2000 euron lainoille sai olla korkeintaan 50 % + *viitekorko.
- Lainan hakemiseen ja myöntämiseen liittyvistä tekstiviestipalveluista ei saanut periä mitään lisämaksuja.
- Luotonantajien täytyy tarkistaa lainanhakijoiden luottokelpoisuus entistä paremmin.
Kuluttajaluottojen korkokatto nykyhetkellä vuonna 2025
Suomessa on voimassa kulutusluottojen korkokatto, jonka tarkoituksena on suojella kuluttajia kohtuuttoman korkeilta lainakoroilta. Lain mukaan kulutusluoton nimelliskorko saa olla enintään 15 prosenttia lisättynä viitekorolla, joka on tyypillisesti kolmen kuukauden euribor. Kuitenkin korko ei saa kokonaisuudessaan ylittää 20 prosentin rajaa – vaikka viitekorko nousisi.
Lue lisää aiheesta: Kulutusluoton korko
Tämä korkosääntely koskee erityisesti vakuudettomia kulutusluottoja, kuten joustoluottoja ja pikavippejä, joita haetaan usein nopeasti ja ilman vakuuksia. Korkokatto on asettanut rajat sille, millaisia korkoja lainanantajat voivat periä, mutta itse korkotarjous voi silti vaihdella merkittävästi eri hakijoiden välillä.
Tarjottuun korkoon vaikuttavat esimerkiksi hakijan tulot, luottotiedot ja maksuhistoria, mutta myös haettava lainasumma ja laina-aika. Hyvät tulot ja moitteeton maksutausta voivat johtaa selvästi edullisempaan lainatarjoukseen kuin epävarmemmassa taloustilanteessa olevalla henkilöllä.
Korkokatto ei siis takaa, että kaikki saisivat lainaa halvalla, mutta se estää liiallista korkotason nousua ja auttaa vertailemaan lainatarjouksia turvallisemmin ja avoimemmin.
Positiivinen luottotietorekisteri osaksi luotettavaa lainanantoa
Positiivinen luottotietorekisteri on Suomessa uusi järjestelmä, joka kokoaa tiedot yksityishenkilöiden olemassa olevista luotoista ja niiden takaisinmaksusta. Toisin kuin perinteinen luottotietorekisteri, joka keskittyy vain maksuhäiriöihin (eli negatiivisiin tietoihin), positiivinen luottorekisteri näyttää kokonaiskuvan henkilön velkatilanteesta ja maksukäyttäytymisestä.
Tutustu aiheeseen tarkemmin: Miten positiivinen luottotietorekisteri toimii?
Rekisteriin tallennetaan tiedot esimerkiksi kulutusluotoista, asuntolainoista, opintolainoista ja muista jatkuvista tai kertaluonteisista luotoista. Mukana ovat myös kuukausittaiset maksutiedot ja mahdolliset viivästykset.
Positiivisen luottorekisterin tavoitteena on edistää vastuullista luotonantoa ja ehkäistä ylivelkaantumista. Lainanantajat voivat rekisterin avulla arvioida tarkemmin, kuinka paljon velkaa hakijalla jo on ja pystyykö hän suoriutumaan uudesta lainasta.
Kuluttajalle positiivinen luottorekisteri tuo läpinäkyvyyttä ja voi parantaa mahdollisuuksia saada lainaa hyvillä ehdoilla, jos maksut on hoidettu ajallaan. Rekisteri otettiin käyttöön Suomessa vaiheittain vuonna 2024, ja sen ylläpidosta vastaa Verohallinnon tulorekisteriyksikkö.
