Vainajan velat eivät automaattisesti periydy perillisille. Välttyäkseen perinnön jaossa ongelmilta, tulee perillisten selvittää tarkoin vainajan varallisuus sekä velat. Pesänselvityksen avulla kuolinpesän osakkaat saavat kattavan käsityksen vainajan taloudellisesta tilanteesta.
Mikä on perunkirjoitus?
Perunkirjoituksessa selvitetään perilliset, kuolinpesän varat ja velat. Nämä kaikki tarvitaan, jotta pystytään selvittämään testamentinsaajien perinnönjako sekä maksettava perintövero. Perinnönjakokirjan perusteella kuolinpesän omaisuus siirtyy myöhemmin perillisille.
Perunkirjoituksesta tulee ilmetä vainajan rahasto-osuudet, osakeomistukset, lainat sekä muu varallisuus. Sukuselvityksen perusteella selvitetään kaikki vainajan asuinpaikat sen jälkeen kun hän on täyttänyt 15 vuotta. Elossa olotodistuksesta pystytään todentamaan kuolinpesän osakkaan/perillisen paikkakunta, missä hän on tällä hetkellä kirjoilla. Lisäksi selvitetään, onko vainaja laatinut testamenttia. Perunkirjoitus tulee hoitaa kolmen kuukauden sisällä kuolemasta.
Perunkirjoitus tehdään siinäkin tapauksessa, vaikka vainajalla ei olisi lainkaan omaisuutta tai oletetaan ettei häneltä tule jäämään perintöä. Perinnönjako voidaan aloittaa, kun kuolinpesän mahdolliset velat on maksettu.
Vainajalla voi kuoleman jälkeen olla monenlaista velkaa ja maksettavaa
Kuolema ei pääsääntöisesti lakkauta velan tai laskujen maksua. Ennen kuolemaa syntyneet maksettavat laskut tulee hoitaa kuoleman jälkeenkin. Tyypillisesti henkilöltä on jäänyt asuntolainaa, luottokorttivelkaa, autolainaa, puhelinlasku, vesi- ja sähkölasku tai sairaalalasku.
Velkojilla säilyy oikeus saataviin vainajan poismenon jälkeenkin velan ehtojen mukaan. Esimerkiksi pankilla voi olla ehto, jonka mukaan se voi eräännyttää velan aikaisemmin ja asettaa sen maksettavaksi aikaisemmin voimassaolevan maksuaikataulun sijaan kertamaksuna. Kyseinen ehto kannattaa tarkistaa pankin kanssa sovitusta lainasopimuksesta varsinkin siinä tapauksessa, jossa otettu laina on vainajan ja lesken yhteinen.
Laskut ja velat maksetaan vainajan kuoltua ennen perinnönjakoa. Kuolinpesän kautta maksetaan perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut sekä mahdollisesta asianajan käytöstä aiheutuneet maksut. Vainajan velka on eri asia kuin kuolinpesän kulut omaisen kuoleman jälkeen.
Periytyykö velka lapsille tai puolisolle?
Pesän osakkaat saavat päättää pesänselvityksen yhteydessä, jatketaanko pesän hoitoa osakkaiden yhteishallinnossa vai luovutetaanko jäämistö pesänselvittäjän hallintaan tai konkurssiin. Yleensä jäämistöstä luovutaan siinä tapauksessa, jossa katsotaan että velkojen ja laskujen suorittamisen jälkeen jäämistöön ei jää perittävää, vaan ainoastaan velkaa.
Lain mukaan vainajan velat eivät automaattisesta periydy lapsille tai puolisolle. Vaikka kuolinpesä olisi velkaantunut, ei velka periydy, jos perilliset toimivat velkavastuujärjestelmän mukaisesti. Tällä tarkoitetaan, että perillisten tulee ilmoittaa asianmukaisesti kaikki tarvittavat tiedot perunkirjoitusta varten.
On kuitenkin eri asia, jos perilliset päättävät ottaa vainajan velat itselleen. Näin tapahtuu silloin, jos perilliset katsovat, että vainajan omaisuuden myymisellä he pystyvät maksamaan velat pois. Kuolinpesän selvityksestä pystyy päättelemään, jäikö vainajalta enemmän lainaa kuin varallisuutta. Jos kuolinpesä on ylivelkaantunut eli sen varat ovat pienemmät kuin velat, on jokaisen perillisen syytä pohtia kannattaako velkavastuuta ottaa itselleen.
Vainajan velka periytyy kuitenkin lapsille ja/tai puolisolle silloin, jos kuolinpesän varat on jaettu perillisten kesken jo ennen velkojen maksua.
Muut syytä, jolloin osakas voi joutua velkavastuuseen ovat:
- henkilö, jonka hoitoon pesä on siirtynyt, laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta
- osakas vannoo vääräksi tietämänsä perukirjan totuusvalalla oikeaksi ja valhe vaarantaa velkojien oikeutta
- osakas antaa vääriä tietoja tai salaa osan vainajan omaisuudesta.
