Tällä viikolla vietetään ruokahävikkiviikkoa. Viikko muistuttaa jälleen kerran siitä, kuinka paljon syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin. Ruokahävikin pienentäminen on taloudellisesti sekä ympäristön näkökulmasta järkevää.
Ruokahävikkiä syntyy joka päivä
Nälkäisenä tulee helposti otettua ruokaa liiaksi lautaselle ja ylimääräisen syömättä jääneen ruuan heittää ruokailun jälkeen roskiin.
Kaupasta mukaan lähtee uutuustuotteita, joiden maku ei miellytäkään ja ruuat heittää roskiin maun perusteella.
Kaupassa käyntiä ei jaksa tarkemmin suunnitella ja pikaisesti mukaan lähtee vähän kaikenlaista, jotka lopulta jääkaapissa aikansa oltuaan päätyvät roskiin.
Lapsille ei maistukaan kokkaamasi ruoka ja suurin osa lautaselle päätyneestä ruuasta heitetään roskiin.
Olet ostanut kaupasta isomman määrän leikkeleitä ja ennen kuin kaikki ehditään syödä, on leikkeleet jo menneet vanhaksi.
Pakkauksessa on parasta ennen-merkintä tänään ja päätät varmuuden vuoksi heittää loput pois.
Kuulostaako yllä mainitut lausahdukset tutulta?
Hyvin monessa kotitaloudessa sorrutaan ostamaan liikaa ruokaa ennen kuin viimeinen käyttöpäivä on tullut vastaan. Ruokaa myös heitetään roskiin ennen kuin pakkausta ehditään edes avaamaan.
Ongelma on sama monissa kotitalouksissa oli kyseessä sitten yksin asuva henkilö tai suurempi lapsiperhe.
Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, noin sadan euron arvosta.
Ruoantuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön, mutta myös kotitalouksien taloudelliseen kulutukseen. Pienentämällä ruokahävikkiä säästää kuukaudessa useita kymmeniä euroja.
Kotitalouksissa ruokahävikkiä pystyy vähentämään pienillä muutoksilla:
- Ennen kauppaan lähtöä, katso mitä ruoka-aineita kaapeista jo löytyy. Suunnittele kauppalista osittain jo olemassa olevien raaka-aineiden ympärille.
- Älä mene kauppaan nälkäisenä – yleensä silloin ei voi välttyä heräteostoksilta.
- Aina edullinen kilohinta ei ole järkevä valinta, jos pakkauskoko on suuri ja osa jää kuitenkin syömättä.
- Jos ostat suuremman paukkauskoon, jaa osa pakkauksen sisällöstä pienempiin rasioihin (esim. leikkeleet) ja laita pakastimeen myöhempää käyttöä varten.
- Käy kaupassa pari kertaa viikossa niin, että suunnittelet ruuat useammalle päivälle – näin säästät rahaa ja aikaasi.
- Valmista ruokaa vain sen verran, mitä sitä arvioit tulevan syödyksi – usein samaa ruokaa ei halua syödä kahta päivää kauempaa.
- Ota ruokaa lautaselle vain sen verran, mitä syöt – lisää voi aina ottaa.
- Aterialta ylijäävän ruuan voi syödä seuraavana päivänä lounaalla.
- Pidä ruokahävikkipäiviä kotona. Tee ruoka niistä aineksista mitä kaapista löytyy – usein niistä saa aikaan maittavia aterioita.
- Ota vinkit jatkuvaan käyttöön – älä havahdu tilanteeseen vain hävikkiviikolla!
Viimeinen käyttöpäivä- merkintä kertoo, että valmistaja on tarkoittanut kyseisen päivän tuotteen viimeiseksi käyttöpäiväksi.
Ruokahävikki prosentteina
Eniten Suomessa ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, mutta hävikkiä syntyy myös kaupoissa, ravintoloissa, teollisuudessa sekä alkutuotannossa.
Ruokahävikkiä syntyy kotimaassa kaikkiaan noin 360 miljoonaa kiloa vuodessa, joista Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemuspalvelussa syntyy 78 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä vuodessa.
”Hukkaan heitetty ruoka aiheuttaa täysin tarpeettomia ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. Lisäksi poisheitetyn ruoan tuottaminen ravitsemispalveluissa teettää turhaa työtä keittiössä ja on silkkaa rahanmenoa alan yrityksille ja kunnille”, tutkija Kirsi Silvennoinen Lukesta sanoo.
Sama koskee kotitalouksien ruokahävikkiä. Selkeällä suunnittelulla, voitaisiin kotitalouksissa pienentää tuntuvasti kuukauden ruokalaskua.
Eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista. Toiseksi eniten kotiruuasta ja valmisruuista. Vähemmän hävikkiä syntyy maitotuotteista, leivästä, liha-ja kalatuotteista sekä kahvista.
Prosenttiluvut jakautuvat seuraavasti:
| Ruokaketju | Hävikkiosuus (%) |
|---|---|
| Kotitaloudet | 33 |
| Elintarviketeollisuus | 23 |
| Ravitsemisala | 17 |
| Kaupat | 16 |
| Alkutuotanto | 11 |
Maailmanlaajuisesti ruuasta vähiten jää käyttämättä viljatuotteet 30 % (pastapaukkaukset) hedelmät ja vihannekset 45%, kalatuotteet 35 %, maitotuotteet ja munat 20 % sekä lihatuotteet 20 %.
Luvut ovat suuria ja määrällisesti Euroopan unionin alueella ruokaa heitetään pois 88 miljoonaa tonnia vuodessa, joka on noin 20 prosenttia tuotetusta ruuasta. Arvion mukaan hävikkiruuan osuudella ruokittaisiin maailmassa jopa kaksi miljardia ihmistä.
Ruokahävikki ja sen ilmastovaikutukset
Kolmannes kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta syntyy hukkaan heitetystä ruuasta. Luku on suuri, kun ajatellaan että pienilläkin muutoksilla jokainen meistä kuluttajista voisi tehdä asialle jotain. Ruokahävikin pienentäminen on kuitenkin suhteellisen helppo tapa vähentää ympäristöhaittoja.
Ruuan valmistaminen vaatii aina vettä, maata ja muita resursseja- kun ruoka heitetään pois kaikkien mainittujen resurssien käyttäminen on ollut turhaa. Samalla myös ruuan kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat päästöjä.
Turhaan tuotetusta ruoasta aiheutuvat päästöt ovat paljon suuremmat kuin saman ruokamäärän pakkausten valmistuksen ja hyötykäytön ympäristövaikutukset.
Otetaan esimerkkinä leikkelepakkaus:
Kun heität leikkelepakkauksesta muutamankin siivun roskikseen, on kyseisen siivun ilmastovaikutus yhtä suuri kuin koko muovipakkauksen valmistamisen ja hyötykäytön aiheuttama ilmastokuormitus.
Ruuan hävikin vähentämisen eteen tehtävät tavoitteet
YK ja EU ovat asettaneet tavoitteeksi vähentää vuoteen 2030 mennessä ruokahävikkiä jopa 50 prosentilla. Tavoite on kunnianhimoinen eikä siihen päästä ellei kaikki ruokaketjun osat ole mukana tavoitteen saavuttamiseksi. Mukaan tarvitaan niin kuluttajat kuin kauppiaat.
Ruokahävikin ympärille on viime vuosina noussut liiketoimintaa monessa muodossa. Esimerkiksi verkosta löytyy hävikkiruuan myyntiin erikoistuneita verkkokauppoja sekä ravintoloiden ylimeneväksi jäänyttä ruokaa myyviä kauppoja.
VertaaLainaa vertailupalvelussa pohditaan säästämiseen, sijoittamiseen ja rahoitukseen liittyviä aiheita. Palvelumme kautta on mahdollista kilpailuttaa laina yli 25 pankin ja rahoitusyhtiön kanssa tai etsiä nykyiselle lainalle edullisempi rahoitusvaihtoehto.
